Kauan sitten Krakovan kaupungissa asui aatelismies nimeltä Twardowski, joka halusi tietää kaiken. Hän luki jokaisen kaupungin kirjan, ja sitten hän luki ne kaikki uudestaan, eikä sekään riittänyt. Hän halusi sellaista taikuutta, jota ei ole kirjoitettu mihinkään kirjaan.
Niinpä hän eräänä yönä Krzemionkin kukkulalla Veiksel-joen yllä kutsui paholaisen esiin ja teki tämän kanssa sopimuksen.
Paholainen palvelisi häntä ja opettaisi hänelle kaiken maailman taikuuden. Vastineeksi paholainen saisi jonakin päivänä viedä Twardowskin mukanaan. Mutta Twardowski oli ovela, ja hän lisäsi sopimukseen yhden ehdon, musteella kirjoitettuna ja komealla kiemuralla allekirjoitettuna: paholainen sai tulla hakemaan häntä vain Roomassa. Eikä Twardowskilla ollut pienintäkään aikomusta lähteä Roomaan.
Vuosikaudet kaikki sujui mainiosti. Paholaisen avulla Twardowski teki hämmästyttäviä asioita. Hän lensi Krakovan yllä kukon selässä. Hän käänsi valtavan kallion päälleen Pieskowa Skałan lähellä, ja siellä se tasapainoilee yhä tänäkin päivänä. Lisäksi hänellä oli taikapeili, joka näytti kaukaisia paikkoja. Puolalaiset tarinankertojat sanovat, että sama peili riippuu yhä erään kirkon seinällä Węgrówin kaupungissa.
Koko sen ajan hän pysytteli visusti poissa Roomasta.
Paholainen kävi yhä kärsimättömämmäksi, ja lopulta hän keksi oman juonensa. Eräänä iltana Twardowski poikkesi syömään pieneen krouviin maaseudulla. Vasta kun paholainen ryntäsi ovesta sisään, hän kuuli, mikä krouvin nimi oli. Sen nimi oli Rooma.
”Sopimus on sopimus”, paholainen sanoi, ”ja nyt olet Roomassa.”
Hän tarttui Twardowskiin ja lensi savupiipusta ulos, yhä korkeammalle yötaivaalle. Kun Krakova pieneni pienenemistään heidän allaan, Twardowski teki ainoan asian, jonka keksi. Hän alkoi laulaa virttä, jonka hän oli oppinut äidiltään pienenä poikana.
Paholainen ei kestänyt sitä laulua. Hän säikähti niin, että päästi irti.
Mutta Twardowski ei pudonnut. Hän leijui ylös ja yhä ylemmäs, pilvien ohi, kunnes laskeutui pehmeästi Kuuhun. Ja siellä hän tarinan mukaan asuu vielä tänäkin päivänä, seuranaan vain hämähäkki. Silloin tällöin hämähäkki laskeutuu Maahan pitkän hopeisen langan varassa ja kiipeää takaisin ylös tuoden uutisia kotoa.
Katso siis kirkkaana yönä Kuuta ja vilkuta. Joku siellä ylhäällä saattaa ilahtua seurasta. Ja jos haluat kokeilla omaa peilitaikuuttasi, Lumottu peili on auki.
